Olemme tehneet viime aikoina paljon kuntayhteistyötä ja käyneet useita keskusteluja kunnanjohdon kanssa. Olemme samalla pohtineet, että ovatko Suomen kunnat pulassa? Kiire on kaikissa organisaatioissa ja fokuskin välilä häviää, mutta monessa kunnassa taitaa olla tällä hetkellä enemmänkin paniikki ja ahdinko päällä. Miten tästä selvitään. Korona ja etätyöt, soteuudistus ja hyvinvointialueet, eläköitymiset, vaihtuvuus ja johdon sekä hallinnon ohut resurssi on aiheuttanut moniin, varsinkin pienempiin kuntiin epätoivoisiakin tilanteita. 

ovatko Suomen kunnat pulassa?
ensiapua arjen turbulenssiin.

Olemme tehneet viime aikoina paljon kuntayhteistyötä ja käyneet useita keskusteluja kunnanjohdon kanssa. Olemme samalla pohtineet, että ovatko Suomen kunnat pulassa? Kiire on kaikissa organisaatioissa ja fokuskin välillä häviää, mutta monessa kunnassa taitaa olla tällä hetkellä enemmänkin paniikki ja ahdinko päällä. Miten tästä selvitään. Korona ja etätyöt, soteuudistus ja hyvinvointialueet, eläköitymiset, vaihtuvuus sekä johdon ja hallinnon ohut resurssi on aiheuttanut moniin, varsinkin pienempiin kuntiin epätoivoisiakin tilanteita. 

Strategiaa pitäisi suunnitella, kirjata ja kuvata, saati sitten jalkauttaa. Henkilöstöä pitäisi kouluttaa ja valmentaa uusiin tilanteisiin ja muutokseen. Uusia henkilöitä pitäisi rekrytoida ja nykyiset saada tuntemaan työnsä merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Pitäisi venyä joka suuntaan ja osata oman tehtävänkuvan lisäksi kollegankin hommat. Kahvikeskustelujen tuoma energia arkeen on jäänyt etätyön jyrän alle ja henkilöstö on joko kenttähommissa tai Teamsissa. Vuorovaikutus on jäänyt ohuelle tai jopa olemattomaksi.  

Toisaalta monissa kunnissa eletään merkittävää aikaa, jolloin olisi mahdollisuus rakentaa jotakin uutta, miettiä malleja uudelleen. Digitalisaatio antaa mahdollisuuksia. Kunnista lähtee työpaikkoja ja toisaalta tulee uusia. Tulevaisuuden kuntaympäristö on kaikille täysin avoin. Merkittävät muutokset tuovat aina mukanaan ihan uudenlaisia mahdollisuuksia. 

Ovatko Suomen kunnat pulassa?

Ovatko Suomen kunnat pulassa? Riittävätkö rahkeet ja energia tähän tärkeään tekemiseen? Toivottavasti, sillä nyt jos koskaan tuleviin mahdollisuuksiin kannattaa panostaa. 

Vinkit kehittämistyön aloittamiseen: 

  • Analysoi hetki nykytilaa. 
  • Mitkä ovat henkilöstön suurimmat kipupisteet ja haasteet. Priorisoi kolme tärkeintä. 
  • Kannattaisiko kehittämistyötä tarkastella erikseen johtoryhmän, hallinnon ja esihenkilöiden työn kannalta? Mikä taas palvelisi koko henkilöstöä? 
  • Mikä olisi paras kehittämismalli? Osallistava, kouluttaminen, valmentaminen, verkkoalusta, hybridi? 
  • Miten saisitte kehittämistyön vietyä aidoiksi arjen teoksi? 

Monesti käy niin, että kehittämistyöstä innostutaan ja se aloitetaan tai strategiaa jalkautetaan muutaman tilaisuuden verran, mutta sitten alun innostus laantuu, asiat ja tekemiset jäävät niin sanotusti pöytälaatikkoon. Tärkeintä kehitystyössä onkin se, että keskitytään riittävän suurilla panostuksilla meneillään oleviin projekteihin. Tässä ehdottomasti laatu korvaa määrän. Vie ennemmin yksi kehitysprojekti vuodessa hyvin eteenpäin kuin kolme hutiloiden. 

Onko ensiapua saatavilla? Kyllä on. Kehittämistoiminnan voi hyvinkin käynnistää arjessa pienin, mutta konkreettisin askelin. Me autamme kuntia tuomaan strategiaa arjen aidoksi tekemiseksi, tarkastelemaan toimintamalleja sekä luomaan ketterämpiä uusia tapoja toimia. Yhteistyö alkaa nykytilanteen kartoittamisella, jonka jälkeen suunnitellaan juuri oikeanlainen valmennus juuri pinnalla oleviin tarpeisiin.  Haluatko lisätietoa aiheesta, jos niin ota ihmeessä yhteyttä tästä.

myös nämä voisivat kiinnostaa sinua.

Tilaa uutiskirje

Love it uutiskirje on sinulle, joka olet kiinnostunut itsesi kehittämisestä ja johtamisestaTilaa nyt!

Tilaan uutiskirjeen
Hyväksyminen*

ota yhteyttä.

Noora Uitto

+358 45 618 1988

noora@loveitvalmennus.com

Emilia Rautiainen

+358 40 730 7076

emilia@loveitvalmennus.com

Asiakastarina: Kärcher vahvisti myyntiorganisaationsa itsensä johtamisen taitoja.