Mitä on itsensä johtaminen? Se määritellään usein elämänhallinnan taitona. Me Love itissa haluamme valottaa sitä myös tarkastelemalla johtamisen taitoja yleisemmällä tasolla. Mitä johtaminen ylipäätään on? Johtaminen on tavoitteellista toimintaa tuloksien saavuttamiseksi sosiaalisesti vaikuttaen, ihmisten kesken. Johtajalle kuin johtajalle keskeisiä vaalittavia asioita ovat henkilöstön hyvinvointi ja työn merkityksellisyyden tunnistaminen, jotta henkilöstö sitoutuu tavoitteisiinsa ja suoriutuu tehokkaasti.
Yritystoiminnan perusedellytyksiin kuuluu strateginen tavoitteen asetanta, tavoitteiden vastuuttaminen organisaatiossa tiimeille ja jokaisen työntekijän työpöydälle konkreettiseksi tekemiseksi. Yhteisten strategisten ponnistelujen lopputulemana yrityksen olemassaolon syy toivottavasti myös toteutuu ja visio saavutetaan liiketoiminnan kvartaali ja tilikausi kerrallaan.
Mutta entä mitä on itsensä johtaminen? Harva meistä asettaa itselleen selkeää henkilökohtaista strategiaa itsensä johtamiseksi. Siinä missä yrityksille rakennetaan liiketoimintasuunnitelmat, visio ja missio, budjetit, strategiat ja kehityssuunnitelmat, itsensä johtaminen koko kirjossaan jää useimmilla vähemmälle huomiolle. Itsensä johtaminen on elämänhallinnan taitoa aivan kuten liiketoiminnan johtaminen on bisnestaitoa. Valveutunut itsensä johtaja pohtii, millaista omannäköinen elämä on, millaisen elämäntehtävän hän kokee omakseen – ja luo itselleen vision ja suunnitelman, jonka avulla saavuttaa unelmiaan ja henkilökohtaisia tavoitteitaan.
Itsensä johtamisen peruskallion muodostaa itsetuntemus.
Itsensä johtamisen peruskallion muodostaa itsetuntemus: mitkä ovat keskeiset arvoni, joiden mukaan toimin; entä miten kehitän itseäni, mitä ovat vahvuuteni ja kehitysalueeni. Itsetuntemus antaa siivet ja rohkeuden lähteä tavoittelemaan omannäköistä elämää. Se myös auttaa löytämään tasapainon elämän eri osa-alueille omaa hyvinvointia ylläpitäen.
Myös yritykselle luodaan arvot, määritetään mitä on liiketoiminnan päätehtävä, ydintoiminnot. Fokus ja prioriteetit ovat ainakin periaatteessa hyvin selkeät ja tarkkaan kirjatut. On itsestään selvää, että yritys tekee yhteistyötä vain sellaisten tahojen kanssa, jotka jakavat samat arvot. Arvoristiriitoja ei voi syntyä, tai yrityksen maine kärsii. Itsensä johtamisen näkökulmasta toivoisi samaa kriittistä tarkastelua jokaisen omiin arvoihin peilaten. Voinko tehdä yhteistyötä harrastustoimessa, jonka perustajajäsen on tuomittu rikoksesta? Voinko asioida päivittäin yrityksen kanssa, joka ei kunnioita tasa-arvon toteutumista? Voinko työskennellä yritykselle, joka käyttää hankintaketjussaan lapsityövoimaa? Harva on peilannut arvojaan näin konkreettisesti arjen askareissaan. Arvoristiriidan olemassaolo ei joudu valtamedian otsikoihin, kuten voi olla yritystoiminnan puolella, mutta se voi sen sijaan syödä voimavarojamme salakavalammin alitajuisesti.
Omaan ajatteluun vaikuttaminen itsensä johtamisen ytimessä.
Itsensä johtaminen on jatkuvaa arjen tasapainoilua sen kanssa, että huomioi omat resurssinsa ja vaalii palautumistaan. Elämässä tulee vastaan kipupisteitä ja muutosta, pienempiä ja suurempia. On hyvä tunnistaa, mihin asioihin todella voi suoraan vaikuttaa ja mihin asioihin kannattaa jättää sen suuremmitta tunnekuohuitta reagoimatta. Paljonko oikeasti annat itsellesi aikaa omaan ajatteluusi vaikuttamiselle? Muiden tunteisiin vetoaminen ja toisten toimintaan vaikuttaminen, tai ainakin yrittäminen, kun tulee meiltä niin paljon luontevammin.
Me peräänkuulutamme itsensä johtamisessa asennetta, vastuuta omasta ajattelusta ja kuinka suuri vaikutus sillä on kaikkeen, mitä teet. On omissa käsissämme, miten paljon päätämme - kyllä, päätämme - kokea onnellisuutta ja iloa olipa elämäntilanteemme mikä tahansa. Rohkaiseva itsensä johtaminen auttaa kiinnittämään huomioita ja tarttumaan elämän antamiin mahdollisuuksiin. Itseään johtamalla oppii uskaltautumaan ja heittäytymään oppiakseen itsestään uutta, vaikka edes toinen jalka tukevasti mukavuusalueella. Siihen, mihin huomiosi kiinnität, kasvaa.
Ehkä vähemmälle huomiolle itsensä johtamisessa on jäänyt taito hyödyntää omaa resilienssiä vääjäämättömissä arjen muutostilanteissa, oli kyse sitten kotimarketin remontin vuoksi eri osoitteessa asioimisesta tai puolison organisaatiota kohdanneet YT-neuvottelut. Myös resilienssin kehittäminen on onneksi noussut viime aikoina keskiöön itsensä johtamisen laajassa kentässä. Millainen on sinun kykysi vastaanottaa suuri määrä erilaista muutosta, kun samanaikaisesti suoriudut tehtävistäsi kiitettävästi - Vai suoriudutko?
Oikeus hyvään (itsensä) johtamiseen.
Olitpa asiantuntijatehtävissä, suorittavassa työssä, hallinnossa tai johdossa, meillä kaikilla on oikeus hyvään johtamiseen. Se, mitä itsensä johtamisen valmentaja voi tuoda organisaatiolle valmentaessaan, on työntekijöissä olemassa olevan viisauden tuominen päivänvaloon. Olipa kyseessä strategian tuominen työpöydälle tavoitteiden muodossa, ajanhallinta, kiireen johtaminen, asenne ja motivoituminen, työntekijöiden oivalluttaminen ja viisauden tuominen näkyväksi on organisaatiolle valtava kilpailuetu, joka parhaassa tapauksessa kasvattaa henkilöstön hyvinvointia ja organisaation tulosta.
Olitpa asiantuntijatehtävissä, suorittavassa työssä, hallinnossa tai johdossa – perheellinen, sinkku, ikuinen opiskelija, työtön tai vaikkapa yrittäjä – meillä kaikilla on oikeus myös hyvään itsensä johtamiseen. Siinä missä sosiaalinen vaikuttaminen ja ihmisten kesken tekeminen on johtamisen keskiössä, niin myös itsensä johtamisen keskeisinä tekijöinä ovat vastuullisuus ihmissuhteissa ja ennen kaikkea vastuullisuus omasta suhteesta itseensä - itsensä johtamisen kautta.
